Digitohtorin kiirastuli - mittausta maksimiin asti!

Kuvittelen olevani ihan suht hyvässä kunnossa. Mutta olenko? Tai kuinka hyvässä? En kilpaurheile, joten sitä kautta tietoa kehityksesta tai kunnosta on turha toivoa. Mutta olisihan se kiva tietää missä mennään, ja voisiko jossain kuntoaan vielä parantaa. Kukahan osaisi minua auttaa?

Onneksi Suomessa on ammattilaisia ihan tavallistenkin työssäkäyvien työ- ja hyvinvoinnin tarkkaankin selvittämiseen. Niipä suuntasin viime perjantaina 25.4.2014 Aino Health Managementin tiloihin ottamaan itseltäni suurimmat harhaluulot pois.

Kokonaisvaltaista hyvinvoinnin mittaamista

Aino Health Management on suomalainen yritys joka tarjoaa työyhteisöille ja organisaatiolle kokonaisvaltaisen ja systemaattisen lähestymistavan terveyteen ja hyvinvointiin. Yksi osa heidän palvelutarjontaansa ovat fysiologiset mittaukset, josta valitsin ns. täyslaidallisen. Mittauspalettiin kuului kehonkoostumusmittaus, verenkiertoelimistön kunnon mittaus, sekä kaksi kuntotestiä. Mitä minusta saatiin näiden testien avulla selvielle?

Kehonkoostumus

Tanita BC-418 kehoanalysaattori

Ensin otettiin miehestä mittaa kehoanalysaattorilla.

Valmentaja kehotti minut astumaan vaakaa muistuttavalle laitteelle ja neuvoi oikean mittausasennon. Kyseessä oli Tanita BC-418-kehoanalysaattori.

Tarrasin laitteen kahvoista kiinni, ja asetin paljaat jalkapohjani laitteen vaakaosalle.
Mittaus oli ohi nopeasti, ja minut kiirehdittiin jo seuraavaan mittauspisteeseen, enkä heti hoksannut kysyä mittaustuloksia. Olisi kyllä kannattanut, sillä...

 Raajojen mittaustulokset
vaikuttavat luotettavilta,
samoin energiankulutukseni.

...vaikka kehonanalyysimittari antoi varsin pätevän kuvan itsestään - jäi kyllä yksi ilmiselvä virhe: rasvaprosenttini ei millään voi olla noin alhainen, 5 %!

Kotivaakani näyttää nyt n. 15 % rasvaprosenttia, ja on näyttänyt sitä säännöllisesti. Olen verrannut kotivaakani mittaustuloksia pihtimittaustuloksiin, ja ne ovat olleet saman suuntaisia. Raajojen mittaustulokset, n. 10 % rasvaprosentin osalta vaikuttavat sen sijaan luotettavilta, koska laskimoverisuoneni ovat selvästi näkyvissä sekä käsissäni myös lepotilassa. Mittaukseen on täytynyt siis tulla joku virhe keskivartalon ja sisäelimien rasvan mittauksen osalta. No, täytyy tarkistaa asia vielä Aino Health Managementin valmentajilta, kenties käteni tai jalkani olivat liian kuivat tai märät ja se vaikutti tuloksiin?

Miehille suositellut tulokset kehonkoostumusmittauksista ovat: painoindeksi alle 25 (omani 24,5) ja rasvaprosentti välillä 11-22 % (tarkka arvo jäi selvittämättä, mutta tuolle alueelle varmasti osuu). Valmentaja kietaisi lisäksi mittanauhan vyötärölle, 82 cm, miehille suositeltu arvo alle 92 cm. Hyötyä on myös laitteen antamasta lepoenergiakulutuksen arviosta, 2 200 kcal. Jos en liiku ja syön päivässä enemmän kuin 2 200 kcal, lihon, ja jos syön vähemmän niin laihdun.

Kehonkoostumusmittauksen perusteella olin siis kunnossa! Entäpä verisuonistoni sitten?

Verenkiertoelimistöni kunto

Verenkertoelimistön mittauksen mittausjärjestely.
Mittaus tehdään makuuasennossa, mitattavalle
henkilölle asetetaan raajoihin mansetit, ja mikrofoni
rintalastaan, sydämen yläpuolelle.

Seuraavaksi oli vuorossa verenkiertoelimistöni kuntomittaus. Verenkiertoelimistön tutkimiseen Aino Health Management käyttää japanilaisen Fukuda Denshin VaSera VS-1500N mittauslaitteistoa.

Mittauksen tarkoituksena on mitata verenkiertoelimistön kunto. Iän ja verisuonten seinämiin kertyvän plakin myötä verisuonet jäykistyvät. Jos plakkia kertyy riittävästi, saattaa seinämä puhjeta ja siihen muodostua tukos. Sydämessä tai aivoissa tukos aiheuttaa infarktin joka voi olla kohtalokas. Siksi on luonnolllisesti hyvä tietää missä kunnossa verenkierto ja verisuonet ovat.

CAVI (Cardio-Ankle Vascular Index). Pieni indeksin arvo kertoo joustavista verisuonista, suuri arvo jäykistä suonista. Jäykissä suonissa pulssi etenee hitaasti, pehmeissä hitaammin. 

Mittausta varten kävin pötkölleni pöydälle ja nilkkoihini ja olkavarsiini asennettiin mansetit verenpaineen mittausta varten. Lisäksi rintalastani yläpuolelle asetettiin mikrofoni sydänäänen kuuntelua varten. Valmentaja kertoi koko ajan mitä hän teki, ja selitti mihin mittaus perustuu.

CAVI-mittaus kerää runsaasti dataa, ja antaa
tarkan kuvan verisuoniston kunnosta.

Tuloksena saadaan CAVI (Cardio-Ankle Vascular Index) mittausarvot, jotka antavat suonista huomattavasti tarkempaa tietoa kuin pelkkä verenpainemittaus. Mittaus kävi nopeasti ja kivuttomasti, ja tulokset sain tietää heti. 

Kuten ohesta näkyy, olivat tulokset varsin tyydyttävät. Olin ns. normaalilla alueella, ja verrattuna laajaan mittausaineistoon, oli verenkiertoelimistöni kuntoarvio 35-39 vuotiaan miehen. Eli verisuoneni ovat itseäni nuoremmat!

Röörit kunnossa, CAVI-mittaustulokseni.

Polarin OwnIndex -kuntotesti

Ennen mittausta Polarin mittariin
syötetään esitiedot.

Putkiston kuntoarvion jälkeen oli varsinaisten kuntotestien aika. Kuntotestit aloitettiin Polarin OwnIndex-testillä.

Aino Health Managementin valmentajat käyttävät testin tulosta ergometritestin asetuksiin. Tarkoitus on tehdä varsinainen kuntotesti ergometrin sopivalla rasitustasolla eikä siis rääkätä heikkokuntoista henkihieveriin ja toisaalta antaa parempikuntoiselle riittävästi testivastusta.

Ennen testiä kävin valmentajan kanssa läpi esitietokaavakkeen, johon täytin terveystietoni seikkaperäisesti. Esitiedot ovat tarpeen, sillä testissä mennään maksimisykealueelle ja tietojen kysymisellä halutaan varmistaa se, että testi voidaan tehdä turvallisesti. Ennen testiä olin lisäksi saanut ohjeet olla juomatta alkoholia 48 h ennen testiä sekä levätä hyvin. Selvää on myös että kipeänä tai flunssaisena testiä ei saa tehdä.

Polarin FT60-mittariin annoin pohjatietoina sukupuolen (mies), iän (42), painon (82), liikunnallisen aktiivisuustason (huippu l. yli 5 h/vk raskasta liikuntaa) ja maksimisykkeen (184).

Digitohtori tohtoroitavana. Polar FT60
antaa kuntoarvion leposykkeen ja syötettyjen
esitietojen perusteella.

Sen jälkeen kävin makuulle sykemittausta varten. Testissä Polarin OwnIndex testi laskee n. kahden minuutin sykemittauksesta saadun leposykkeen ja sykevaihteluiden ja pohjatietojen perusteella kuntoarvion. Kuntoarvion pitäisi Polarin mukaan antaa hyvän arvio maksimaalisesta hapenottokyvystä (VO2max). VO2max-arvo kertoo hengitys- ja verenkiertoelimistön kyvystä kuljettaa happea maksimaalisessa fyysisessä rasituksessa.

Sain tulokseksi Polarin mttarista tulokseksi 52, eli olin tämän testin mukaan ikäisekseni huippukunnossa, ja vielä kolmekymppiseksikin erittäin hyvässä kunnossa :).

VO2max-taulukko suhteuttaa VO2max-arvon iän perusteella kuntotasoarvioksi..

Koska esitesti antoi noin hyvät arvot, tiesin, että ergotestissä tulisi ns. kuumat paikat...

Ergometri

Ainon käyttämä ergometri on kuntopyörää muistuttava Daum Electronicin valmistama laite jonka avulla voidaan mitata maksimaalinen hapenkulutuksen epäsuorasti.

Mittaukset tehdään submaksimaalisina joko sykerajoitteisina (keskeytyskriteerinä iänmukaiseen maksimaaliseen sykintätaajuusarvioon suhteutettu keskeytystaso, esim. 85 %) tai oirerajoitteisina testeinä. Sykevaste suhteutetaan polkemistahosta laskennallisesti arvioituun hapenkulutukseen. Maksimihapenkulutus arvioidaan sykeprofiilista laskennallisesti ennustetun maksimaalisen työtehon perusteella. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mittauksen tarkoituksena on selvittaa normaalikuntoisen henkilön kyky selvityä töistä hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn kannalta. Tuloksena saadaan yksilöllinen mittaus, kun arvioidaan työntekijän kuormittuneisuutta l. toimintareservejä. Mittausta voidaan käyttää myös aerobisen kunnon arviointiin, ja tulosten perusteella voidaan suunnitella hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä kohentavia harjoitteluohjeita.

Mittauksen tulos ilmoitetaan ns. MET-arvona, joka on lyhenne sanoista metabolinen ekvivalentti (engl. Metabolic Equivalent). MET-arvo kuvaa fyysisen aktiivisuuden (lihasten aktiivinen käyttö) aiheuttamaa lisääntynyttä energiankulutusta verrattuna lepotasoon. Hyväkuntoisen ihmisen rajana pidetään MET-arvoa 13 tai yli, eli hyväkuntoinen henkilö pystyy suoriutumaan lepotasoa 13 kertaa rasittavammasta työstä! MET-arvo on siis yksilöllinen, koska se perustuu ihmisen henkilökohtaiseen lepotasoon.

Kun valmentajat olivat ergometriin tietoni syöttäneet ja asetukset tehneet, he selittivät minulle mittauksen periaatteet: tehtävänäni oli polkea pyörää kierrosalueella 60-80 rpm, ja vastusta nostettaisiin kahden minuutin välein portaittain, kunnes en jaksaisi enää polkea vaaditulta alueella. Fair deal, minä olin valmis. Odotin mielenkiinnolla erityisesti testin viimeisiä vaiheita - ja videoinkin ne! Testini viimeisen minuutin voit seurata oheisesta videosta:

Videosta mainittakoon vielä että kaikkia ei todellakaan näin rankasti testissä piinata, vaan minulla oli asetettu rima melko korkealle esitestien ja antamieni tietojen perusteella. Minulla oli mahdollisuus keskeyttää testi milloin vain, ja valmentaja seurasi jatkuvasti sekä mittareista että kyselemällä testin rasittavuutta. Vaikka videolla puhisen kuin höyryveturi, nautin silti testistä enkä kokenut sitä mitenkään vaaralliseksi enkä epämiellyttäväksikään vaikka mentiin ns. tappiin asti.

Ergometritestini kulku kuvaajana.

Testitulokseni: 15,5 MET

Tulos oli siis ikäryhmässäni erinomainen, 18-vuotiaisiinkin miehiin suhteutettuna vielä keskitason yläpuolella.

Mitä hyötyä testeistä oli, ja mitä ohjeita minulle annettiin?

Pidin testejä erittäin hyödyllisinä kenelle vain. Laitteet olivat ammattimaiseen testaukseen suunniteltuja, ja kotikonstein näin tarkkoihin mittaustuloksiin ei ole mahdollista päästä.

Aino Health Managemetillä tiedetään mitä terveyden 

edistäminen on. Toimitusjohtaja Jyrki Eklund (oik.) 

näyttää esimerkkiä.

Mittaus antoi minullekin uutta tietoa. Tiesin toki olevani ihan hyvässä kunnossa, mutta sain runsaasti uutta tietoa siitä miten terveyttä voidaan nykyisin mitata. Lisäksi mittaukseni jäivät Ainolle talteen, joten minulla on jälleen yksi syy kehittää kuntoani entistä parempaan suuntaan, koska voin verrata tuloksiani edelliseen seuraavalla testikerralla. MET-arvon parantaminen kiinnostaa, samoin verisuonten jäykkyyden muuttaminen esim. ruokavaliolla vieläkin parempaan suuntaan.

Ainon henkilöstö oli selvästi asiansa osaavaa. Palvelu oli ystävällistä ja asiantuntevaa. Kiireen tuntua ei missään vaiheessa ollut ja ohjeistus ja opastus olivat selkeitä. 

Testin lopuksi sain 10-sivuisen raportin itsestäni, jonka kuntovalmentaja kävi kanssani seikkaperäisesti läpi. Raportissa näkyvät yksityiskohtaisesti kaikki minusta mitatut asiat, sekä selitetään mitä mittaukset tarkoittavat, ja mitä minun pitäisi seuraavaksi tehdä parantaakseni tai ylläpitääkseni kuntoani. Raportti sisälsi jopa 4-sivuisen, minulle räätälöidyn liikuntaohjeen seuraavalle kuudelle kuukaudelle tarkkoine treeniohjeineen. Kertakaikkiaan vakuuttava setti.

Sairauden hoidosta terveyden edistämiseen!

Olin testien jälkeen hämmästynyt - miksi minua ei ole aikaisemmin testattu tai tutkittu tällä tavoin? Aino Health Management edistää terveyttä - sen sijaan että odotettaisiin sitä, että työntekijä sairastuu tai jää  sairauseläkkeelle, Ainon menetelmien avulla voidaan sairauksien syntymistä ennaltaehkäistä tai jopa torjua kokonaan. 

Ainolaiset esittelevätkin mielellään tuloksia suomalaisyrityksistä - kirkkaimpana tähtenä heillä on StoraEnso, joka työhyvinvoinnin ohjelman käyttöön otettuaan säästi ensimmäisenä vuonna huimat 7,8 miljoonaa euroa - siis lottovoiton verran!

Testit läpikäytyäni, ja työhyvinvoinnin menetelmiin ja prosesseihin Ainolla tutustuttuani jäi itselleni ainoaksi ihmettelyn aiheeksi: miksi kummasssa Suomessa on vielä niin monta yritystä ja yhteisöä ilman selkeää ja systemaattista työhyvinvoinnin ohjelmaa?

Suosittelen Aino Health Managementin palveluita ehdottomasti kaikille terveydestään ja hyvinvoinnistaan kiinnostuneille! 

Aino Health Management ei puuttunut tämän Digiterveys.fi blogin sisältöön millään lailla, eikä minulle myöskään maksettu tästä arviosta mitään. Itse testit olivat minulle maksuttomat.

---

Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,
Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

Lue lisää

Proteiinipatukka - 2000-luvun superruoka vai täyttä huijausta?

Kuva: Proteiinipatukat valtaavat alaa ruokakaupoissakin. Kuvalähde: returnofkings.com

Eikö normaaliruoka enää kelpaa? Onko proteiinipatukoista todellista hyötyä, koska vaikuttaa että niitä popsitaan kuin pula-aikana leipää?

Tietoisuus ruokavaliosta on kasvanut ja samalla välipalojen tärkeys ymmärretään. Toisaalta karppaus (vähähiilihydraattinen ruokavalio) on kasvattanut proteiinipitoisten ruokien suosiota. Ilmeisesti näistä syistä erityisesti Suomessa myydään paljon proteiinipatukoita, ja alan yritysten liikevaihto on kovassa kasvussa.

Kurkkaan seuraavassa patukoiden maailmaan, ja pyrin selventämään sinulle omalta osaltani mistä tässä on kysymys.

Kuinka paljon proteiinia päivässä pitäisi saada?

Kysymys on harhaanjohtava. Vaikka lihakset ja keho tarvitsevat proteiinia, niin keho pystyy valmistamaan niitä itse. Ei kuitenkaan kaikkia proteiineja, sillä proteiinit muodostuvat aminohapoista, ja näistä vain osa pystytään tuottamaan, ja muiden, ns. välttämätömien aminohappojen (essential amino acids, EAA) täytyy tulla ruokavaliosta. Aikuisen ihmisen tarvitsemat välttämättömät aminohapot ovat tryptofaani, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, valiini, leusiini, isoleusiini, lapsi tarvitsee lisäksi histidiiniä ja arginiiniä. Lähde: Wikipedia.

Lisäksi tarvittava proteiinimäärä on riippuvainen kehon lihasten massasta. Miehellä lihasmassa on n. 42 % kehon painosta, naisilla n. 36 % (Marieb, EN; Hoehn, Katja (2010). Human Anatomy & Physiology (8th ed.). San Francisco: Benjamin Cummings. p. 312). Mitä enemmän lihasmassaa, sen enemmän proteiinia (EAA:ta) tarvitaan.

Tarvittavaa, optimaalista proteiinin saantimäärää ja tiheyttä on tutkittu, ja täysin kiistatonta "oikeaa" vastausta emme vielä tiedä, kts. Effect of protein/essential amino acids and resistance training on skeletal muscle hypertrophy: A case for whey protein, mutta visaampia ollaan kyllä. Uskalllan siis antaa tässä blogissa The Journal of Federation of American Societies for Experimental Biology -tiedejulkaisussa brittitutkijoiden tutkimukseen Anabolic signaling deficits underlie amino acid resistance of wasting, aging muscle perustuvan laskennallisen esimerkin:

Artikkelissa tutkittiin optimaalista EAA:n määrää lihasten proteiinisynteesissä (muscle protein synthesis, MPS). Tutkimuksen tuloksen havaittiin, että nuoren, n. 25 vuotiaan normaalivartaloisen miehen (paino 75 kg, rasva-% 18, BMI 24), pitäisi syödä proteiiniä lihasten ylläpitoon niinkin usein kuin 2-3 tunnin välein, ja vieläpä niin, että välttämättömiä aminohappoja  saadaan n. 10 g kerrallaan.

Leusiinin osuus (3-4 g) on ratkaiseva, ja jotain osviittaa on myös siitä, että samassa yhteydessä olisi hyvä nauttia 20-30 g hiilihydraatteja, eli samanaikainen insuliinin nousu myötävaikuttaisi MPS:ään ja saa sen kestämään pitempään, kts. oheinen esitys.

Optimal Protein Intake And Meal Frequency To Support Maximal Protein Synthesis and Muscle Mass from biolayne

Mikä on sopiva yhden aterian proteiinimäärä?

Kun tiedämme, että proteiinilähteitä on erilaisia, niin ruoka-aineen proteiinikoostumus on tietenkin oleellinen riittävän EAA:n saamiseksi.

Oletetaan, että vaikkapa ruoka-aineen proteiinista n. 50% sisältää EAA:ta (esim. kananmunan valkuainen). Tällöin proteiinia pitäisi saada kerralla n. 20 g jotta saadaan 10 g EAA.

Kun lisäksi tiedetään että ohutsuolesta eläinproteiinista imeytyy n. 95 % ja kasvikunnan proteiineista n. 75-85 %, niin esimerkin miehelle sopiva proteiinin määrä proteiinipatukasta nousee n. 25-30 grammaan, kts. Ohutsuolen rakenne ja ravintoaineiden imeytyminen

Koska naisilla on vähemmän lihasta kuin miehillä ja toisaalta kun naisten rasvaprosentti on korkeampi, niin proteiinin tarve on myös vähäisempi. Esimerkiksi 60 kg nainen, jonka rasva-% on 24 tarvitsisi n. 15-20 g proteiinia kerralla saadakseen optimaaliseen proteiinisynteesiin tarvittavan EAA määrän.

Kirjassaan Protein Power Eadsien tohtoripariskunta on arvioinut proteiinitarvetta lihasmassaan perustuen. Jos tarve jaetaan tasaisesti päivälle, 3 pääateriaa ja 3 välipalaa, niin saadaan Eadsien suositusten perusteella oheiset taulukot:

Aktiivisuus	Proteiinitarve päivässä	Proteiinin tarve ateriaa (6 kpl / pv) kohden	60 kg nainen, rasva-%: 22
Vähän liikkuva	52	9
Melko aktiivinen	62	10
Aktiivinen	72	12
Erittäin aktiivinen	82	14
Urheilija	93	15

Aktiivisuus	Proteiinitarve päivässä	Proteiinin tarve ateriaa (6 kpl / pv) kohden	80 kg mies, rasva-%: 15
Vähän liikkuva	75	12
Melko aktiivinen	90	15
Aktiivinen	105	17
Erittäin aktiivinen	120	20
Urheilija	135	22

Em. tutkimuksen ja kirjan suositusten perusteella näyttäisi siis siltä että oheisen esimerkin naiselle sopiva määrä proteiinia kerralla olisi n. 15-20 g ja miehelle 20-30 g.

Aiheuttaako ravinnon korkea proteiinipitoisuus munuaissairauksia?

Kuulostavatko taulukoissa annetut proteiinimäärät hurjilta, ja jos kuulostavat, onko ruokavalion korkea proteiinipitoisuus ihmisille haitallinen?

Lyhyt vastaus: terveillä ihmisillä ei ole havaittu näyttöä siitä, että ravinnon korkeakaan proteiinipitoisuus aiheuttaisi munuaissairauksia, kts. Dietary protein intake and renal function.

Tarkemmin: munuaisten toiminnassa tapahtuu kylläkin muutoksia; munuaiskeräsen suodatusnopeus kiihtyy veren proteiinipitoisuuden noustessa, mutta tämän katsotaan olevan normaalireaktio. Jos ihmisellä on valmiiksi munuaissairaus, proteiininpitoinen ruokavalio voi pahentaa sairautta.

Eläinkokeissa (mm. koirilla, jäniksillä ja hiirillä) on saatu näyttöä munuaistoiminnan kiihtymisestä ja liikakasvusta proteiinipitoisella ruokavaliolla, mutta näytöä ihmisellä munuaisten liikakasvusta ei ole. Myöskään erittäin runsasproteiinista ruokavalioita noudattavien kehonrakentajien osalta ei ole saatu näyttöä munuaisvaurioista. Raportoiduissa kehonrakentajien munuaisvauriotapauksissa on käytetty runsaan proteiinin lisäksi mm. anabolisia steroideja. Lisätietoja mm.

Dietary protein safety and resistance exercise: what do we really know?

Severe Cholestasis and Renal Failure Associated with the Use of the Designer Steroid Superdrol™ (Methasteron™): A Case Report and Literature Review

Mitä proteiinipatukka on puolestaan syönyt?

Kyseessä on hyvin teollinen tuote. Patukasta pyritään saamaan hyvänmakuinen (makea) kuorruttamalla se suklaalla. Suklaan myötä patukoissa on enemmän tai vähemmän sokeria, tyydyttynyttä rasvaa, sekä suolaa.

Patukan proteiini koostuu yleensä useammasta eri proteiinilähteestä, tyypillisesti niissä on sekä maidon hera- että soijaproteiinia. Hiilihydraattipitoisuuden nostoon käytetään erilaisia tärkkelysaineita, esimerkiksi maissitärkkelystä

Terveysruuaksi proteiinipatukoita on hieman vaikea kutsua, vai miltä kuulostavat Fastin Luxus-patukka ja sen ainesosat:

Kuva: Fastin Luxus-patukka

Proteiinisekoitus (hydrolysoitu gelatiini, maitoproteiini-isolaatti, heraproteiinikonsentraatti*, soijaproteiinikonsentraatti), maitosuklaanmakuinen kuorrute 14% (sokeri, kovettamaton palmu- ja palmunydinöljy, herajauhe*, vähärasvainen kaakaojauhe, vehnäjauho, emulgointiaineet [soijalesitiini, E 476], aromi), piparmintun makuinen täyte (sokeri, kasvirasva, glukoosisiirappi, vesi, rasvaton maitojauhe, suola, emulgointiaine [E 472c], säilöntäaine [E 202], aromi, sakeuttamisaine [E 401], värit [E 142, E 161]), kosteudensäilyttäjä (glyseroli), glukoosisiirappi, vesi, vähärasvainen kaakaojauhe, aromi, kasviöljy, hapettumisenestoaineet (tokoferolisekoitus). 

Toisaalta proteiinipatukan tarkoitus on olla välipala ja tasoittaa insuliinitasoja ja ylläpitää proteiinisynteesiä, eli välttää elimistön joutumista kataboliseen tilaan ateroiden välillä. Ja yllättäviäkin, positiivisia tuloksia niistä on raportoitu, kts. esim. Suklaa ja kaakao tekevät hyvää insuliiniaineenvaihdunnalle.

Jos ja kun proteiinipatukoita syö (niin kuin minäkin teen) on syytä kiinnittää huomiota niiden valmistusaineisiin ja käyttötarkoitukseen.

Proteiinipatukan ravintosisältö

Proteiinipatukoista ilmoitetaan eri arvoja, mm.

• Energiasisältö
• Proteiinipitoisuus
• Hiilihydraatttipitoisuus
• sokerin osuus hiilihydraateista
• polyolien osuus hiilihydraateista
• Rasvapitoisuus
• tyydyttyneen rasvan osuus rasvasta (ilmoitettu vain Leaderin tuotteissa)
• Suolapitoisuus (ilmoitettu vain Leaderin tuotteissa)
• Kuitupitoisuus (ilmoitettu vain Leaderin tuotteissa)

Polyoleilla tarkoitetaan itse asiassa niiden alaluokkaa, sokerialkoholeja, joita voidaan käyttää sokerin asemesta makeutusaineina. Niiden aiheuttama insuliinivaste on pienempi kuin sokerin, mutta niistä saattaa aiheutua joillekin vatsavaivoja.

Parhaat patukat?

Proteiinipatukkatuotteita on markkinoilla pilvin pimein. Patukoita myydään eri makuisina, mutta käyttötarkoitus ei aina käy helposti selville. Kävin läpi kaikki Leaderin ja Fastin tuoteperheet, ja luokittelin ne olettamani käyttötarkoituksen ja valmistajien perusteella ryhmiin.

Valitaan annettujen tietojen perustella edellisissä esimerkeissä annetulle miehelle ja naiselle sopivimmat tuotteet kun oletamme vielä että he liikkuvat aktiivisesti.

Valintani pääasialliset kriteerit olivat tärkeysjärjestyksessä

• korkea proteiini-hiilihydraattisuhde
• vähäinen sokeripitoisuus
• vähäinen suolapitoisuus
• vähäinen tyydyttyneen rasvan osuus
• korkea kuitupitoisuus

Miehille suositellut patukat vihreällä, naislle vaaleanpunaisella. Suositeltuihin tuotteisiin on lisätty myös linkki suoraan valmistajan kotisivulla tarkemapaa tarkastelua varten.

Patukka	Käyttötarkoitus ja -ryhmä	Prot. g	Hyvää	Huonoa
Fast Luxus	Ateriankorvike / välipala	32	Proteiini-hiilarisuhde 1,28:1	jonkin verran sokeria. Fast ilmoittaa ravintoarvot niukasti
Leader Protein Diet	Ateriankorvike laihduttamiseen	20	lisätty vitamiineja ja kivennäisaineita	suhteessa paljon sokeria
Leader Opti-Meal	Ateriankorvike, miehet, urheilijat	30	paljon proteiinia, vähän suolaa	jonkin verran sokeria
Fast Giant	Ateriankorvike, miehet, urheilijat	32	paljon proteiinia	Fast ilmoittaa ravintoarvot niukasti
Leader Päällikkö	Lapset ja nuoret, välipala	4	vähän suolaa	vähän proteiinia
Fast Naturally High Protein 50g	Mies, välipala	21	Proteiini-hiilarisuhde 1,4:1	Fast ilmoittaa ravintoarvot niukasti
Leader Protein Dream	Nainen, välipala	8		suhteessa paljon sokeria
Fast Dietmix Bar	Nainen, välipala	9,1		Fast ilmoittaa ravintoarvot niukasti
Leader Protein Delight	Nainen, välipala	12,4	vähän sokeria, vähän tyydyttynyttä rasvaa, vähän suolaa
Fast Naturally High Protein 35g	Nainen, välipala	15	vähän sokeria	Fast ilmoittaa ravintoarvot niukasti
Leader Giddy Up!	Treenipatukka	18		jonkin verran suolaa ja sokeria
Leader So Lo-Carb	Treenipatukka, laihdutus	24	Proteiini-hiilarisuhde 1,5:1, paljon kuitua
Leader So Lo-Carb	Treenipatukka, laktoositon	20	laktoositon	paljon suolaa, jonkin verran tyydyttynyttä rasvaa
Fast Sports Protein	Treenipatukka, palautuminen	15	vähälaktoosinen	Fast ilmoittaa ravintoarvot niukasti
Fast Recovery & Protein Bar	Treenipatukka, palautuminen	18		Fast ilmoittaa ravintoarvot niukasti
Leader So Lo-Carb!	Treenipatukka, palautuminen, gluteeniton	17

Olen itse myös kokeillut valitsemiani tuotteita, ja ihan hyvältä ne välipalana maistuivat. Jatkossa pitää tutustua vielä ajatuksella tuontipatukoihin - josko ruoho olisi aidan takana vihreämpää tai proteiini parempaa?

---

Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,
Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

Lue lisää

Digitaaliset aivot

Elokuvassa Transcendence (2014) ihmisen aivot ladataan Internetiin. Täyttä hölypölyä, vai mahdollista vielä elinaikanamme? Ja kannattaako sitä edes tutkia?

Kävin pääsiäisenä katsomassa Johnny Deppin tähdittämän Trancendence-elokuvan. Elokuvan aihepiiri oli tieteiskirjallisuudesta tuttu - mielen siirtäminen koneeseen. Aiheen käsittely puolestaan oli tuttua Hollywood-hömppää ja noudatti tasan tarkkaan Aristoteleen näytelmärakenteen kaavaa johdantoineen, huippuineen ja loppuratkaisuineen. Hyvää elokuvassa olivat erikoistehosteet, ja sen asettama kysymys: voidaanko ihmismieli siirtää koneeseen ja kytkeä suoraan Internetiin?

Kurkataan lyhyesti aiheeseen, ja lähdetään liikkeille biologisista aivoista.

Aivojen rakenne

Aivot ovat erittäin monimutkainen elin. Aivoissa on arviolta 80-100 miljardia solua, neuronia. Yksittäinen aivosolu saattaa puolestaan kytkeytyä jopa kymmeniin tuhansiin muihin neuroneihin. Kytkentöjen täsmällistä määrää ei ole pystytytty tarkasti arvioimaan, mutta niitä on huima määrä, Neurology-lehden artikkeli Do we have brain to spare? arvioi aikuisen aivosolujen kytkentöjen kokonaismäärän olevan jotain 100 - 500 biljoonan väliltä.

Yksittäisen aivosolun toiminta ymmärretään hyvin. Yksinkertaistaen: aivosolut keräävät tuojahaarakkeidensa kautta hermoimpulsseja. Impulssit voivat vaikuttaa hermosolun sisäiseen jännite-eroon eli potentiaaliin joko vähentävästi tai nostavasti. Kun jännite-ero kasvaa riittävän isoksi, hermosolun varaus purkautuu viejähaarakkeeseen joka vie impulssin toiseen soluun tai elimeen. Hermosolu voi sykkiä jopa 100 kertaa sekunnissa tai olla sykkimättä lainkaan.

Tiedämme myös että hermosolut toimivat yhdessä kokonaisuuksina.

Alunperin aivoista on pystytty aivosairauksien ja vammojen perusteella selvittämään eri toimintojen sijainti aivokuorella. Esimerkiksi näkökeskus sijaitsee aivojen takaosassa, liikuttelemme kehonosiamme aivokuoren keskiosan liikealueen avulla, korkeammat toiminnot kuten päätöksentekokyky, tunteiden tunnistaminen, ennustaminen jne. on paikallistettu otsalohkoon.

Kuva: aivokuoren alueet

Aivot ja niiden toiminta ovat erittäin aktiivisen tutkimuksen kohteena. Vaikka tiedämme aivoista jo paljon, olemme silti niiden ymmärtämisessä vasta alussa. Tutkittavaa riittää edelleen aivojen biologiassa, matemaattisessa mallintamisessa, tietoisuuden ja tunteiden ymmärtämisessä, ja niin edelleen.

Voidaanko aivot digitalisoida?

Osalle meistä pelkkä kysymys voi olla kauhistuttava ja suorastaan epäeettinen. Tätä kuitenkin pohditaan aktiivisesti.

Tällä hetkellä vallitseva käsitys on että pystyisimme luomaan tai simuloimaan ihmisaivot vuoden 2025 paikkeilla, ja että ihmisaivojen tietojen ja muistojen siirtäminen kokonaan digitaaliseksi olisi mahdollista n. vuonna 2045. Jos ja kun se on ylipäätään mahdollista, syntyy siitä tietenkin koko joukko eettisiä, lainopillisia ja filosofisiakin ongelmia. Lisää aiheesta mm. Wikipedian artikkelissa Mind uploading.

Mihin nämä ennusteet perustuvat?

Aivoja voidaan, ja ehkä pitääkin ajatella biologisena informaationkäsittelyjärjestelmänä, eräänlaisena tietokoneena.

Aivolla ja tietokoneella on huomattavia eroja rakenteen, muistin ja laskennallisen hyötysuhteen osalta, mutta niiden vertailu ei ole silti mahdotonta. Oheinen kuva esittää ihmisaivoja verrattuna supertietokoneeseen, kissan aivoihin, iPadiin ja Internetiin.

Aivojen muisti, laskentateho ja tehon kulutus verrattuna Intenetiin,
tehokkaaseen supertietokoneeseen, iPad 2:seen ja kissaan. Lähde:
Scientific American.

Tiedämme kuinka huimasti tietokoneiden laskentateho on kehittynyt - se tuplaantuu n. joka toinen vuosi. Kehitystä kutsutaan Mooren laiksi, ja samankaltainen, eksponentiaalinen kehitys on ollut havaittavissa myös muilla teknologian osa-alueilla. Järjettömältä tai mahdottomalta ennuste ei suinkaan tunnu.

Kuva: nykykehitysvauhdilla tiekoneiden laskentateho saavuttaa ihmisaivojen tehon n. vuonna 2025. Lähde: Transhumanist.com

Laskentateho on ylittänyt jo alkeellisimpien biologisten eliöiden hermoston ("aivojen") laskentatehon jo 1990-luvulla. Miksi meillä ei siis jo ole keinotekoisia alkueliöitä tai hyönteisiä?

Digitaalinen mato ja madon aivot

Olemme itse asiassa jo yrittäneet rakentaa keinotekoista eliötä. Sukkulamadon aivot kuvattiin elektronimikroskoopilla vuonna 1986 ja niistä on pystytty luomaan matemaattinen malli. Tutkijoiden tarkoituksena on nyt luoda maailman ensimmäinen keinotekoinen elämänmuoto, aina geeneistä sen käyttäytymiseen asti. Kuka tahansa voi osallistua ja seurata madon tutkimita ja mallintamista avoimen lähdekoodin OpenWorm-projektissa.

Sukkulamadon hermosto. Kuvassa vasemmalta oikealle: hermoston matemaattinen malli ja kytkennät, hermosto 3D-mallinnettuna, mikroskoopin kuva sukkulamadosta. Kuvat: Wikipedia ja OpenWorm-projekti.

Video: Johdanto OpenWorm-projektiin

Projektin lähestymistapa on alhaalta ylös - oppimalla alkeellisia hermoston rakenteita ja yhteyksiä, tutkijat uskovat pystyvänsä selvittämään miten madon hermosto tekee päätöksiä uhan väistämisestä, ravinnon hankkimisesta ja lisääntymisestä. Jos opimme luomaan madon, pystymme soveltamaan ja hyödyntämään tuloksia kehittyneemmän elämänmuodon mallintamisessa ja luomisessa. Kehityspolun päässä häämöttävät ihmisaivot. Ennen sitä tieteellä on kuitenkin lukuisia haasteita ratkastavanaan, niihin voi tutustua vaikkapa
Wikipedian neurotieteitä käsittelevässä artikkelissa.

Voiko ihmishermosto hyötyä digitaalisuudesta jo ennen digiaivoja? 

Second Sightin Argus II kytkeytyy
suoraan verkkokalvoon.

Samalla kun madon hermostoa tutkitaan, voidaan ihmisaivoihin kytkeytyä suoraan jos ymmärrämme aivoalueiden toimintaa ja mihin informaatiolähteisiin ne kytkeytyvät. Otetaan vaikka esimerkiksi näkö.

Tiedämme että aivojen näkökeskus kytkeytyy silmän verkkokalvoon. Jos silmä on vaurioitunut, mutta verkkokalvo on ehjä, voimme jo kytkeytyä suoraan verkkokalvoon ja aivoihin. Yritys nimeltä Second Sight on kehittänyt implantit joiden avulla ihminen voi nähdä yksinkertaisia kuvioita (resoluutio on 60 elektrodia), mutta teknologia kehittyy jatkuvasti.

Standfordin yliopiston BrainGate2-hankkeessa tutkitaan onko mahdollista liittyä suoraan aivokuoren sormia ja kättä ohjaavaan alueeseen. Kehittyessään teknologia mahdollistaa robottiproteesien ja raajojen suoran ohjaamisen aivoista, ja ne ihmiset jotka ovat vangittuna nyt pyörätuoliin saavat teknologian avulla liikuntakykynsä takaisin.

Standfordin yliopiston BrainGate2-hanke tutkii miten
robottia ja koneita voidaan ohjata suoraan aivoista.

Nainen ohjaa robottikättä suoraan aivoillaan.

Ja tätä ajattelua kun vie vain aavistuksen pitemmälle, olemme maailmassa jonka elokuva Surrogates (2009) meille maalaa: voimme ohjata robotteja suoraan, jopa tehdä niistä näköisiämme. Jos tämä teknologia toteutuu, voimme myös kytkeytyä suoraan toiseen ihmiseen ja liikuttaa hänen raajojaan. Kuulostaa hurjalta, mutta todella pitkällä ollaan jo.

Elokuvassa Surrogates ihmiset ohjaavat näköisiään 
robottihahmoja biologisella aivoillaan kotinsa turvasta.

Totta vai tarua?

Digitaalinen kehitys on siis jo täydessä vauhdissa, aivotutkimukseen panostetaan paljon. Näyttää siltä ettemme ihan viiden vuoden sisään kehitä ihmisaivojen kopiota, mutta itse en epäile lainkaan ettei se olisi vielä elinaikanani mahdollista.

Digiaivojen kehitys tapahtuu asteittain, ja monella rintamalla yhtäaikaa. Vaikka kehitys saattaa pelottaa, on varmaa myös että hyödymme hermostotutkimuksesta erittäin paljon sairauksien ja vammojen hoidossa, ja samalla teknologia avaa huimia mahdollisuuksia ihmisen evoluutiolle.

Palaan tähän aiheeseen varmasti vielä uudelleen.

---

Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,
Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

Lue lisää

Paineeton sydän

Pärnun pursiseuran terassi

Verenpaineen mittaus on tehty samalla jo 100 vuoden ajan, olisiko siihen vihdoin tulossa muutos digitaalisen murroksen myötä? Ja toisaalta, mitä hyötyä on verenpaineen mittaamisesta, eli mistä se oikeastaan kertoo? 

Noin parikymmentä vuotta sitten vierailin ensimmäistä kertaa Pärnussa. Paikka oli rautaesiripun jäljiltä yllättävänkin viehkeässä kunnossa. Pienet puutalot sopivasti rempallaan, lämmin vapauden tuuli puhalsi, ilusad naised kõikjal.

Jos Pärnu on jostain tunnettu, niin hiekkarannoistaan ja kylpylöistään. Intoiduimmekin kaverini kanssa vieralemaan yhdessä niistä - Tervise Paradiisissä. Päätimme ottaa mutakylvyn, uutta molemmille!

Varttuneempi kylvettäjä ihmetteli kovasti - "Mida te siin teete, noored mehed?" Olimme tosiaankin huomattavasti keskivertokylpyilijöitä nuorempia. Hyväntuulisena hän kuitenkin alkoi mutapeitettä meille levittämään. Lopuksi, tyytyväisenä kättensä jälkeen, hän poisti lämpimän mudan rintakehältäni - sydämen kohdalta - ja katsoi huolestuneena silmiin ja selitti "Süda paha!" Ja jätti meidät sitten niine hyvineen hautumaan pariksikymmeneksi minuutiksi.

Olo kylvyn jälkeen oli hyvä ja raukea, kesäilta aluillaan. Kylpylästä oli vain harppaus Pärnun pursiseuran terassille ja sehän vain sopi: Saku-õlu nenän alle ja purjeveneiden siluetteja ihailemaan.

Samaan pöytään kömpi pari suomalaismiestä, olivat purjehtineet Helsingistä paikan päälle lomailemaan. Vaihdoimme kuulumisia ja kerroimme kylpyläkokemuksestamme. Kun mainitsin, että sydän jätettiin kylvetystä vaille, ja että aprikoin sen johtuvan halusta pitää verenpaine hoidon aikana aisoissa, toinen miehistä naurahti ja sanoi: "Parempi että on painetta, kuin ettei sitä ole ollenkaan!". Nauroin mukana; anekdootti jäi mieleen.

Mistä kohonnut verenpaine kertoo?

Mitä verenpaineen korkeat tai matalat lukemat oikeastaan kertovat?

Välillisesti sydämen tehosta pumpata verta, ja verisuonten kunnosta. Diastolinen lukema on verenpaineen arvo sydämenlyöntien välissä, systolinen lukema saadaan kun sydän lyödessään puristaa verta valtimoihin.

Matalasta verenpaineesta on harvoin vaaraa - päinvastoin, se vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, toki liian usein toistuva huimaus ja väsymys vaativat lääkärissä käyntiä.

 Veren kohonnut triglyseridipitoisuus on
kokonaiskolesterolia parempi
ennuste riskille kuolla sydän- ja
verisuonitauteihin.

Yleisempää on sen sijaan että verenpaine on kohollaan. Yleisin syy kohonneelle verenpaineelle on verisuonten jäykistyminen: verisuonten seinämään alkaa kertyä plakkia, jonka muodostuminen puolestaan johtuu kohonneista tulehdusarvoista ja hyperlipidemiasta, erityisesti veren (hapettuneen) LDL-kolesterolin ja triglyseridien määrästä (lue m. Guidelines for Primary and Secondary Prevention in Mixed Dyslipidemia).

Tupakointi on altistava tekijä, ja myös suolan käyttö lisää painetta suonissa.

Kohollaan olevista verenpaineesta ja veren kolesteroli- ja rasva-arvoista on todennäköisenä seurauksena valtimotauti (valtimonkovettumatauti, ateroskleroosi). Jos verisuoni pääsee tukkeutumaan kokonaan, voi pahimmillaan olla seurauksena sydän- tai aivoinfarkti.

Valtimon ahtauman kehittyminen. Lähde: Terveyskirjasto.fi.

Miten voin pienentää infarktiriskiä?

Vaikuttamalla veriarvoihin ja -paineeseen. Aiemmassa blogikirjoituksessani julkaisin jo veriarvoni, uudestaan ohessa. Ne olivat varsin tyydyttävät sikäli, että triglyseridit olivat hyvällä tolalla, ja HDL korkealla.

Tutkimus	Tulos	Min	Max	Yksikkö
Kolesteroli	5.2		5.0	mmol/l
Kolesteroli, HDL	1.8	1.0		mmol/l
Kolesteroli, LDL	3.0		3.0	mmol/l
Triglyseridit	0.98		2	mmol/l

LDL-kolesterolia voisin hieman tuoda alaspäin, sillä plakkia kertyy verisuonien seinämiin jo LDL-kolesterolin ylittäessä arvon 1,5-2,0 mmol/l. Siihen voisi auttaa maitotuotteiden, erit. juustojen sekä kahvinjuonnin vähentäminen, kuitujen lisäämisestäkään on tuskin haittaa; hyvä artikkeli aiheesta on
www.pronutritionist.net-sivustolla.

Ruokavaliossani on myöskin liikaa suolaa. Syön työpaikan ravintolassa normaalisti salaattiruokia, joiden suolapitoisuuteen en voi itse vaikuttaa. Käyn myös vapaa-aikanani usein ulkona syömässä. Valitettavasti vähäsuolaisia annoksia ravintoloissa ei ole kovinkaan usein tarjolla. Välipalaksi syön usein proteiinipatukan, joista niistäkin saa helposti turhaa suolaa jopa 500 mg patukkaa kohden.

Oheinen taulukko kertoo viimeisen kahden viikon aikana syömäni ravinnon määrän ja laadun - keskimäärinen suola-annos päivässä on ollut yli 3 400 mg. Se on toki alempi kuin Valtion ravitsemusneuvottelulautakunnan v. 2014 suositukset, alle 5 g / päivässä, mutta korkeampi kuin USA:n ravinto- ja lääkeviranomaisen suositus 2 300 mg / päivässä.

Syömäni ravinto ja sen sisältö, viikot 15-16 v. 2014

Verenpaineen ideaaliarvo?

Tuore Helsingin Sanomien artikkeli, Paljonko suolaa perusterveelle? – 10 kysymystä suolasta, osaa kertoa suolalle altistumattomien luonnonkansojen verenpaineen arvojen olevan jopa niinkin alhaisia kuin 90/70 mmHg (sys./dia.). Ideaalina pidetty 120/80 mmHg alkaa tätä vasten kuulostaa jo varsin kovalta arvolta?

Pienet lapset ja urheilijat pääsevät yhteiskunnassamme ideaaliarvoihin, me muut kärsimme heikosta ruokavaliosta ja sen laadusta. Jo 15 vuotiaana lapsen verenpainearvot ovat kohonneet 20 mmHg!

Oheinen taulukko kuvaa hyvin riskejä, ideaaliarvoja, ja onpa sinne mahdutettu suosituksiakin - ravinto ja liikunta, terveet elämäntavat kunniaan!

Verenpaineen kuvaaja, haettu sivustosta Blazeminds.com. Huomaa lapsien ja urheilijoiden arvot, jotka ovat jopa "ihannearvona" pidettyä 120/80 mm Hg (sys./dia.) alhaisemmat.

Tuleeko noutaja?

Japanilaistutkimuksessa, Korkea aamuverenpaine lisää aivohalvauksen riskiä, oli valittu kohonneen verenpaineen raja-arvoksi oli valittu 135/85 mmHg. Siihen nähden omat arvoni ovat ihan kohtuullisen hyvällä tasolla.

Aina voi kuitenkin parantaa - ja taidankin lukea tämän oman blogini jatkossa.useampaan kertaan. Yläpaine olisi mukava saada nykyistä parempaan kuosiin vaikka kuolema tuskin näillä arvoilla ihan nurkan takana kolkutteleekaan.

Verenpainemittauksiani Withingsin mittarilla viimeisen 30 pv ajalta. Mittarille
ilmoitettu virhe on ± 3 mmHg. Tuorein mittaus on tehty ke 16.4.2014 klo 08:35.

Verenmittauksen uudet tuulet

Kolesteroli arviot voidaan mitata suoraan ihon läpi väittää kanadalainen PreVu. Kolesterolia kertyy ihon kudoksiin, ja PreVu:n menetelmällä kolesteroli voidaan mitata suoraan ihosta.

Intialaisessa Sree Sastha tutkimuslaitoksessa on tutkittu kolesterolin mittaamista käden valokuvan perusteella
Photographic Cholesterol Test - A New Noninvasive Way To Test Cholesterol. Tutkijat ovat keränneet laajan tietokannan henkilöistä, joiden kolesteroli on mitattu perinteisin menetelmin. Kolesteroli kertyy käden ihopoimuihin. Kun kuvan poimujen rakennetta verrataan henkilön kolesteroliarvoihin, voidaan muodstaa malli käden kuvan ja kolesteroliarvojen välillä.

Kätevä tapa mitata verenpainetta olkavarteen kiedotun mansetin sijaan voisi olla esimerkiksi kynää muistuttava mittalaite, Pen on the pulse: A better way to measure blood pressure, jota Australiassa Queenslandin yliopistossa on kehitelty. Laite mittaa ranteesta valtimopulssin kynän kärkeen sijoitetulla anturilla ja vertaa sitä matemaattiseen malliin, joka muuttaa pulssimittauksen verenpaineeksi.

Verenpaine voidaan mitata ranteesta
sykkeen perustella.
Kuva: University College London.

Vähän kömpelöä, vai mitä? Eiköhän tehdä tämä suoraan älykelloon:

Leicsesterin yliopistossa on kehitetty älykelloa muistuttavaa laitetta,
Ground-breaking technology will revolutionise blood pressure measurement for first time for over a century
jossa periaate on samankaltainen kuin australialaisten keksimä - sykeinformaatio muutetaan verenpainetiedoksi. Lontoolaiset ja saksalaiset perässä.

Triglyseriditkin voitanee kohta mitata ilman ihon puhokomista, sillä Irvinessä, Kalifornian yliopistossa (UCI) on mietitty triglyseridien mittaamista hengiltyksestä.

Matalapainetta luvassa

Parasta terveydenhuollossa (sairaanhoidossa) on se, ettei sitä tarvittaisi lainkaan. Sydän- ja verisuonitaudit ovat piinanneet länsimaita jo hyvän aikaa. Niiden ennaltaehkäisy säästäisi miljardeja. Ja uuden teknologian avulla se on mahdollista.

Matalapaineista pääsiäistä kaikille lukijoille!

---

Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,
Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

Lue lisää