perjantai 6. maaliskuuta 2015

Garmin Fenix 3 lyö kovan haasteen Polarille ja Suunnolle!

Älykellot ja urheilukellot lähenevät toisiaan vauhdilla!





Garmin siirtyy urheilu/älykellojen paalupaikalle uudella Fenix 3-älykellollaan.
Ominaisuudet ovat varsin kehittyneitä värinäyttöineen ja eri urheilumoodeineen.
Kello haastaa myös aktiivisuusrannekkeet ja on yhteensopiva mm. MyFitnessPal-
aktiivuussovelluksen kanssa.

Lisätietoja Garminin omilta sivuilta ja teknologiasta kiinnostuneet voivat lukea
DC Rainmakerin katsauksen aiheesta.


http://fenix3.garmin.com/fi-FI/

http://www.dcrainmaker.com/2015/03/garmin-fenix3-detailed-review.html

tiistai 24. helmikuuta 2015

Keskiviikkona 25.2.2015 tehdään Suomessa maailman ensimmäinen rahansiirto mobiililaitteesta ihonalaiseen mikrosiruun

Röntgenkuva ihonalaisesta mikrosirusta.
Kuva: Dangerousthings.com
Helsinki 24.2.2015

Keskiviikkona 25.2.2015 tehdään Suomessa mobiili- ja bitcoin-maksamisen historiaa: Myymälä 2015 -tapahtumassa tehdään maailman ensimmäinen bitcoin-rahansiirto suoraan matkapuhelimesta henkilön kädensisäiseen mikrosiruimplanttiin.

Keskiviikkona 25.2.2015 Suomessa tehdään mobiili- ja bitcoinmaksamisen historiaa, kun Bittiraha.fi:n toimitusjohtaja Henry Brade siirtää matkapuhelimensa lähilukuominaisuuden avulla bitcoin-maksun Digital Health Solutions Oy:n toimitusjohtaja Pekko Vehviläisen ihon alla olevaan mikrosiruun. Siruun on tallennettu hänen bitcoin-lompakkonsa tiedot. Maksaminen tehdään Helsingin Messukeskuksessa Myymälä 2015 –tapahtuman yhteydessä Myymälä Stage –lavalla n. klo 15:30. Maksamisen jälkeen yleisöllä ja lehdistöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä yritysten edustajille.

Maksuteknologia perustuu BitPay-yrityksen teknologiaan ja palveluun, jota Suomessa edustaa Bitcoinkaupat.com, maksamiseen soveltuvan teknologian toimittaa Bittiraha.fi. Päällepuettavan teknologian sekä digitaalisen terveysteknologian johtavaa asiantuntijuutta edustaa Suomessa Digital Health Solutions Oy. Ihonalainen mikrosiru on yhdysvaltalaisen Dangerous Things Llc:n toimittama ja perustuu NFC (Near Field Communication) –teknologiaan.

Ihonalainen siru on asennettu tohtori Vehviläisen käteen aiemmin Quantified Self Finland –organisaation Biohacker Summit -tilaisuuden yhteydessä Helsingin Wanhassa Satamassa 10.12.2014. Liitteenä olevat kuvatiedostot ovat tästä tilaisuudesta.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja, TkT Pekko Vehviläinen, p. 050 487 2332, info@dhs.fi

Verkkosivut

TkT Pekko Vehviläinen valmistautuu mikrosirun ihonalaiseen asennukseen Helsingin Wanhassa Satamassa 10.12.2014.

Lävistäjä Tom van Oudenaarden asentaa sirun Vehviläisen käteen.

Asennus kävi nopeasti ja kivuttomasti.

Biohacking Summit järjestäjiä ja mikrosiruimplantin vastaanottajat ja asentajat. Vasemmalta: Mikko Ikola, Pekko Vehviläinen, Teemu Arina, Maarten Den Braber (otti magneetti-implantin tapahtuman yhteydessä 9.12.2014), Tom van Oudenaarden, Amal Graafstra




sunnuntai 14. joulukuuta 2014

torstai 18. syyskuuta 2014

Applen Health-sovelluksen julkaisu viivästyy kuun loppuun

Applen uusin mobiilikäyttöjärjestelmä iOS 8 tuli Suomessa jakoon eilisiltana (17.9).

Odotin kovasti uutta verstiota päästäkseni kokeilemaan uutta Health-sovellusta, mutta sitäpä ei ruudulle ilmaantunutkaan. :(

Syykin selvisi pian, iDownloadBlog:in artikkelin mukaan Health-frameworkiin oli päässyt useampikin bugi lipsahtamaan mukaan, joten Apple veti sen pois iOS 8:sta.

Applen kommenttien mukaan he pyrkivät korjaaman viat tämän kuun loppuun mennessä.

Apple kommentoi asiaa Financial Times:in San Franciscon kirjeenvaihtajalle Tim Bradshawlle sähköpostitse, Bradshaw puolestaan twiittasi sen eteenpäin omalle seinälleen.


Päivitystä odotellessa.


maanantai 15. syyskuuta 2014

Applen uusi Health-sovellus - mitä sillä voi tehdä?


Apple julkaisi tällä viikolla pitkään odotetun Apple Watch -älykellonsa ja iPhone 6:sen. Molempien terveyteen- ja hyvinvointiin liittyvästä teknologiasta oli kohistu ennakkoon paljon, joten julkaisupölyn jo hieman laskeuduttua on aika luoda ensisilmäys näihin ominaisuuksiin. Mitä Applen Health -sovelluksella voi oikein tehdä?

Teknologia

Aiemmassa blogissani loin alustavan katsauksen sekä kellon että uuden puhelimen teknologioihin, mutta lyhyt kertaus lienee paikallaan tätä kirjoitusta varten: mitä Applen uusilla laitteilla voi mitata?

Lyhyesti: Apple Watch mittaa sykettä ja liikettä, iPhone 6 puolestaan M8-apuprosessorinsa ja siihen liitettyjen antureidensa (liikeanturi, gyroskooppi, barometri, kompassi) avulla liikettä, suuntaa ja ilmanpainetta (korkeutta). Puhelimen GPS-antennin ja WLAN-piirin avulla saadaan paikkatieto.

Eli varsinainen terveyteen ja liikuntaan liittyvä Applen mittaustieto on liike-, paikka-, suunta-, syke- ja asentodataa. Muu data kerätään joko käyttäjän itsensä syöttämänä tai kolmansien osapuolten tekemien sovellusten avulla joiden täytyy olla yhteensopivia Health-sovelluksen kanssa. Tätä tarkoitusta Apple on kehittänyt sovelluskehittäjille HealthKit-ohjelmointirajapinnan, jota kautta data luetaan ja tallennetaan Health-sovellukseen.

Health-sovellus

Kuva: Applen Health-sovellus on monipuolinen terveystiedon varasto ja hallintasovellus
joka jakaa ja tallentaa terveysdataa eri sovellusten ja laitteiden välillä. 
Piirsin yllä olevan kuvan kuvaamaan Health-sovelluksen keskeisiä ominaisuuksia. Health-sovelluksen tärkein ominaisuus on sen kyky tallentaa ja jakaa terveysdataa. Health-sovelluksen sisällä on nimittäin HealthStore-tietokanta jonka rajapintoihin eri tietolähteet voidaan liittää. Tietokannasta voidaan ottaa varmuuskopio Applen iCloudiin.

Aluksi Health-sovellukseen voi suoraan tallentaa dataa ainoastaan Bluetooth LE -sykeantureista sekä iPhone 6:sen M8-apuprosessorista (ilmeisesti myös iPhone 5:n M7-prosessorista). Muuten data saadaan kolmansien osapuolten älypuhelinsovellusten kautta, jotka puolestaan voivat kyllä kerätä dataa mistä tahansa laitteesta tai tietolähteestä.

Sovelluksen tietoja voi tarkastella ja käyttää neljän eri välilehden kautta jotka ovat 'Dashboard', 'Health Data', 'Sources', ja 'Medical ID'. Katsotaan näitä ominaisuuksia seuraavassa hieman tarkemmin, aloitetaan Dashboard:ista.

Dashboard


Kuva: Dashboard-välilehdellä käyttäjä voi tarkistella mitä tahansa
Health-sovellukseen tallennettua dataa graafisessa muodossa.

Dashboard-välilehdellä käyttäjä voi tarkistella mitä tahansa Health-sovellukseen tallennettua dataa graafisessa muodossa. Jokainen kuvaaja on widget-jota klikkaamalla saa sen kaiken datan näkymään rivimuodossa, dataa voi syöttää sen avulla käsin, datanjako-ominaisuudet voi määrittää, ja datan voi myös sulkea tai poistaa Dashboardilta. Mitään varsinaisia terveysvinkkejä, ohjeita tai muita hyötyjä Dashboard ei tarjoa - datan tulkinta jää käyttäjälle.

Health Data

Kuva: Health-sovelluksen Health Data -välilehdellä on useita osioita joista
käyttäjä voi hallita ja tarkastella tärkeimpiä terveystietojaan.
Health Data -välilehti antaa nimensä mukaisesti käytäjälle pääsyn useisiin eri osioihin, joista käyttäjä voi edelleen hallita ja tarkastella tärkeimpiä terveystietojaan. Osiot ovat, vapaasti kääntäen, Kehonmittaukset, Liikunta, Minä, Ravinto, Laboratoriotulokset, Uni ja Tärkeät elintoiminnot. Listaan seuraavaksi näiden osioiden sisälläänpitämät tiedot (sikäli kuin olen saanut ne eri verkkolähteistä selville. Ensi viikolla tiedot ominaisuuksista tarkentuvat kun USA:ssa Health-sovellus pääsee tarkempaan syyniin)

Body Measurements

'Kehonmittaukset'-osiossa ovat tiedot kehonpainoindeksistä (KPI, BMI), kehon rasvaprosentista, pituudesta, painosta ja kiinteästä painosta (muu paino kuin kehon rasva).

Fitness

Fitness-osiossa voi tarkastella ja hallita tietoja jotka liittyvät päivän aikana kuljettuun matkaan, kulutettuihin kaloreihin, aktiivisuuslaskuriin, noustujen porrasaskelten määrään, askelmäärään, perusaineenvaihdunnan kulutukseen kaloreina, ja NikeFuel-aktiivisuuteen!

Me

'Minä'-osiossa on käyttäjän ikä, sukupuoli ja veriryhmä.

Nutrition

Nutrition, eli 'Ravinto'-osiossa voidaan tarkastella ja tallentaa ainakin käyttäjän nauttimat hiilihydraatit (yhteensä, sokerit ja kuitu eroteltuna), proteiini, rasva (yhteensä, ja eroteltuna tyydyttyneisiin, monityydyttmättömiin, kertatyydyttymättömiin rasvoihin), kolesteroli, natrium, vitamiinit (A, B6, B12, C, D, E, K) ja kalsium.

Results

Results eli 'Laboratoriotulokset' tietueeseen tallentuvat ainakin verensokeri, veren alkoholi! ja perfuusioindeksi (PI) eli veren virtauksen suhteellinen voimakkuus ääreisverenkierrossa. PI- arvosta on hyötyä erityisesti kroonisista sairauksista kärsivien potilaiden tilan arvioinnissa. Julkitullut lista on melko lyhyt, ja ilmeisesti tänne tallentuu paljon muitakin laboratoriotuloksia.

Sleep 

Sleep-tietueesta ja sen käytöstä on niukasti tietoa. Applen iOS 8-kehittäjän ohjeessa, on Sleep-kategoroita mainittu vain yksi 'Sleep Analysis'. Sleep näyttää siis nojaavan hyvin vahvasti kolmansien osapuolien sovelluksiin ja antureihin datan tallennuksessa.

Vitals

Vitals eli 'Elintoiminnot' otsikon alle tallentuvat ainakin syketasot, happisaturaatio eli veren punasoluihin sitoutunut hapen suhteellinen määrä, hengitystaajuus, ruumiinlämpö ja sykevälivaihtelut.

Sources

Health-sovellus voi hakea tietoa monesta eri lähteestä, ja niitä hallitaan 'Sources'-välilehdellä.

iOS 8:n ensimmäisessä versiossa ainoa suoraan tuettu anturilähde on Bluetooth LE-teknologiaan yhteensopiva sykeanturi, kuten vaikkapa Applen oma Apple Watch tai esim. Polarin H7-sykevyö.

Muuten datalähteet ovat kolmansien osapuolten tekemiä sovelluksia, joiden data voidaan nyt tallentaa Health-sovellukseen. Muut sovellukset voivat myös hakea dataa Health-sovelluksesta, mutta käyttäjän täytyy tämä erikseen hyväksyä. Yhteinen tietokanta ja rajapinta on hyvä uutinen ohjelmistokehittäjille, jotka voivat kirjoittaa koodin nyt vain yhtä rajapintaa vasten sen sijaan että tekisivät sen joka sovellukselle erikseen. Jos esimerkiksi Niken urheilusovellus haluaa kysyä painotietoja, kysyy se niitä Health-sovellukselta jonne puolestaan älyvaakavalmistaja Withingsin sovellus on saattanut tiedot tallentaa.

Medical ID

Käyttäjä voi tallentaa tärkeimmät terveydentilansa tiedot 'Medical ID'-välilehdelle, mm. syntymäajan, terveydentilaan vaikuttavat tekijät ja havainnot, allergiat ja allergiset reaktiot, lääkityksen, yhteyshenkilön hätätilassa, veriryhmän, elinluovutus tiedot, painon ja pituuden.

Huomionarvoista on, että käyttäjä voi määrittää 'Medical ID':n lukitusnäytökseen, jolloin käyttäjän menettäessä tajuntansa voivat auttajat nähdä ensiapuun tarvittavat tärkeimmät tiedot suoraan hänen puhelimestaan
Kuva: Applen Health-sovellus sisältää ensiapuun tarvittavan hyödyllisen
'Medical ID'-näyttötilan, jonka voi määrittää myös puhelimen lukitusnäytöksi.
Yhteenveto

Alustava tarkastelu Applen Health -sovelluksesta oli mielestäni yllättävä: Apple ei ole yrittänytkään tehdä itse kaiken kattavaa terveyssovellusta, vaan se tarjoaa yhteisen tietokannan ja rajapinnan oman ekosysteeminsä sovelluskehittäjille innovoida oman tietokantansa ominaisuuksien päälle.

Loppukäyttäjälle Health-sovelluksesta tulee hieman tyhmä olo: tässäkö tämä nyt olikin? Sovellus nimittäin ei itsessään palvele juurikaan loppukäyttäjää kertomalla mitä hänestä kertynyt data oikein tarkoittaa ja miten sitä pitäisi soveltaa. Sen vuoksi pitäisin Health-sovelluksen ehkä tärkeimpänä hyötynä loppukäyttäjälle 'Medical ID'-ensiapunäyttöä, josta on mahdollisessa hätätilanteissa tärkeää apua.

Ylipäätään sovellus kuitenkin herättää käyttäjissä varmasti mielenkiintoa, sillä se on kiinteä osa iOS 8-käyttöjärjestelmää joka tulee väistämättä uusimpiin Applen laitteisiin päivityksen yhteydessä. Kehittäjille ja yrityksille pidän sovellusta valtavan hyvänä askeleena datojen yhteensovittamisessa ja uusien innovaatioiden luomisessa. Ja hyvin nopeasti nämä innovaatiot palvelevat myös loppukäyttäjää.

Seuraavassa blogissani kerron enemmän mitä hyötyä yritykset saavat Applen terveyssovelluksesta, sekä mitä haasteita terveysdataan Applen ekosysteemissä liittyy.



Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,

Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Apple Watch ja iPhone 6 - terveysteknologiaa niin että ranteet paukkuu?


Apple julkaisi tänään 9.9. kaksi merkittävää uutta laitetta; iPhone 6:n (kahdella eri kokoisella näytöllä, 4,7 " ja 5,5 ") sekä Apple Watchin. Jo etukäteen oli ennakoitu, että laitteissa on runsaasti uusia ominaisuuksia kehonmittauksen ja hyvinvointiin.  Mitä laitteet pitävät sisällään, ja mitä nämä uutuudet käytännössä tarkoittavat terveyden ja hyvinvoinnin kannalta?

Käsittelen tässä blogissa ensisijaisesti näiden laitteiden teknologiaa, sovellukset ja hyödyt seuraavat pian seuraavassa blogissani.

Applen tarjoma hyvinvointikokonaisuus

Kuva: iPhone 6:sen saa kahden kokoisena, 4,7 ja 5,5 tuuman näytöllä.
Ensinnäkin voidaan todeta, että kysymyksessä on oikeastaan terveysdatan keruujärjestelmä pikemminkin kuin kaksi erillistä ja erikseen toimivaa laitetta. Apple Watch tarvitsee nimittäin toimiakseen iPhone 5:sen, 5c:n, 5s:n, 6:sen tai 6 Plussan. Puhelimissa pitää puolestaan olla asennettuna Applen uusin mobiilikäyttöjärjestelmä, iOS 8. Järjestelmä muodostuu siis älykellosta ja -puhelimesta, niiden ohejlmistoista sekä Applen pilvipalveluun iCloudiin kerääntyvästä datasta. Pilkon siis järjestelmän osiin, ja aloitetaan laiteteknologiasta.

Laiteteknologia

Apple Watch (AW) pitää sisällään kolmiakselisen kiihtyvyysanturin sekä kellon takaseinässä olevan optisen sykeanturin. Antureiden tuottama data kerätään Applen kelloon ja puhelimeen vartavasten kehitettyyn Activity App:iin. Data kellon ja puhelimen välillä siirtyy Bluetooth LE radioteknologiaa hyödyntäen. AW:n Activity sovellus hyödyntää paikan määrittämiseen iPhonen GPS- ja WLAN-piirien dataa. iPhone 6:ssa on puolestaan em. piirien lisäksi neljä eri anturia: barometri ilmanpaineen mittaamiseen, kiihtyvyysanturi ja gyroskooppi liikkeen tunnistamiseen, sekä kompassi suunnan määrittämiseen. iPhonen muiden toimintojen suorituskyvyn varmistamiseksi Apple on varustanut antureiden tuottaman datan käsittelyä varten oman M8-apuprosessorin, jolloin laitteen 64 bittisen A8-tuplaydinprosessorin laskentateho vapautuu muuhun käyttöön.

Kuva: iPhonen anturit tunnistavat korkeuden vaihtelun, liikkeen sekä puhelimen asennon. Antureiden keräämää dataa hyödynnetään Activty- ja Health-sovelluksissa, mutta myös muissa sovelluksissa kuten esim. panoraamavalokuvauksessa.

Kellon mekaaniset ominaisuudet, lataus ja sykemittari


Kuva: Apple Watch Sport on alumiinikuorinen ja piriteän värinen erityisesti liikkuville ihimisille suunnattu älykello.
Apple on kehittänyt oman alumiiniseoksen (7000 Series) erityisesti Apple Watch Sportia varten. Sen väitetään olevan jopa 60% standardiseosta kestävämpää, ja silti kevyttä. Kellon näyttöä suojaa lasi, jonka Apple on nimennyt räväkästi Ion-X lasiksi. Lasi on tehty alumiinin ja piin seoksesta, ja sen pintarakennetta on muutettu molekyylitasolla niin että pinnan ionit ovat isompia kuin normaalilasissa. Tämän pitäisi parantaa kulutus- ja naarmunkestävyyttä. Kahdessa muussa Apple Watch -älykellotyypissä lasi on hiottu safiirista.

Applen kellon julkaisun yhteydessä ei vielä ilmoitettu tarkempia laitetietoja laitteen painosta, koosta tai akunkestosta. Ainoa julkaistu mitta oli kellotaulun koko, joiden mitoiksi annettiin 38 ja 42 mm. Erään twiittaajan julkaisema kuva omasta naisten korurannekellosta Apple Watchin vieressä antaa jotain käsitystä laitteen koosta. Laitteen koko ja design tulee varmasti jakamaan mielipiteitä.

Kuva: Apple Watch verrattuna normaaliin naisten korurannekelloon.

Akun kestoa ei myöskään ilmoitettu, ja se on herättänyt usean kommentoijan epäilyksiä. Samsungin vuosi sitten julkaistu ensimmänen älykello epäonnistui tässä suhteessa pahoin, joten epäluulo on sikäli perusteltua. Apple Watch ladataan erillisellä latauskaapelilla joka kiinnittyy magneettisesti laitteen takakuoreen.


Kuva: Apple Watch ladataan erillisellä latauskaapelilla joka kiinnittyy magneettisesti laitteen takakuoreen.

Kellon takakansi on mielenkiintoinen uutuus - optinen sykeanturi. Laitteessa on sekä näkyvää että infrapunavaloa tuottavat ledit, joiden lähettämää ja ihosta takaisin heijastuvaa valosäteilyä mitataan fotodiodeilla. Takakannen anturit ovat suojattu Sport-mallissa Ion-X lasilla, muissa malleissa lasi on safiiria.

Kuva: Apple Watch mittaa sykettä optisesti näkyvällä ja infrapunavalolla.
Optista sykemittausta on yritetty ja yritetään jatkuvasti - toistaiseksi tulokset ovat olleet vaihtelevia, ja mittauksen luotettavuus on ollut kyseenalainen. Onkin mielenkiintoista nähdä onko Apple onnistunut viimein poistamaan monta käyttäjää kiusaavan rintasykepannan, kuinka tarkka ja luottava mittaus on, kuinka usein sykettä mittaaan, ja mitä se vaikuttaa virrankulutukseen. Yksittäisistä mittauksista ja antureista odotan tätä kaikkein eniten.

Laitteiden ohjelmointi ja tiedon tallennus pilveen.

Laitteiden tuottamaa dataa voidaan tarkastella kellossa Activity-sovelluksessa, puhelimen sovellus on nimeltään 'Fitness'. Pelkästään puhelimessa käytetään Health-sovellusta, joka puolestaan tallentaa datan iCloudiin. Apple tarjoaa kolmannen osapuolen kehittäjille WatchKit ja HealthKit -ohjelmointirajapinnat. HealthKit rajapinnan määrittelyssä datalle annetaan datan yksikkö, määrä ja tyyppi, sekä menetelmät datan käsittelyä ja tallentamista varten. WatchKit-ohjelmointirajapinnan avulla hallitaan ja luodaan kelloon tehtäviä sovelluksia, ja puhelimen ja kellon datansiirtoa.

Applen omat sovellukset - Activity, Workout, Fitness ja Health

Applen järjestelmään liittyy neljä Applen itsensä toteuttamaa sovellusta: Activity, Workout, Fitness ja Health. Kolme ensimmäistä liittyvät erityisesti kelloon, ja sovelluksissa on myös iPhonea varten omat käyttöliittymänsä.
Kuva: Apple Watch:in Activity App, joka näyttää kellon ja puhelimen mittaaman energiakulutuksen kaloreina, päivittäisen reippaan liikunnan määrän, sekä onko käyttäjä muistanut olla jalkeilla riittävästi päivän aikana.
Activityn avulla voidaan näyttää se graafisesti kellon ja puhelimen mittaaman energiakulutuksen kaloreina, päivittäisen reippaan liikunnan määrän, sekä onko käyttäjä muistanut olla jalkeilla riittävästi päivän aikana.

Energiankulutus, 'Move', näytetään punaisella ulkokehällä, täysi ympyrä tarkoitttaa että käyttäjän itsensä asettama kulutustavoite on saavutettu. Mittaus ja kulutuksen arviointi perustuu sykemittaukseen ja liikeanturin dataan.

Liikunta, 'Exercise', näytetään vihreällä keskikehällä. Kehä täyttyy ja tavoite on saavutettu kun liikuntaa on tehty 30 min. päivässä.

Seisominen, 'Stand', näytetään turkoosinsinisellä sisäkehällä. Tavoite saavutetaan kun kellon käyttäjä on muistanut seistä vähintään minuutin joka tunti 12 peräkkäisenä tuntina. Mittaus perustuu kellon liikeanturiin ja ehkä myös puhelimen gyroskoopin dataan.

Näistä ominaisuuksista ja muista kellon sovelluksista kerron tarkemmin seuraavassa blogissani.

Kuva: Applen Activity ja Fitness -sovellukset ovat järjestelmä, jossa Apple Watchin ja iPhonen tuottama data yhdistetään erinäköisiksi näytöiksi molempien laitteiden ruuduille.

Applen Health sovellus on terveysdatan syöttämiseen, keräämiseen ja visualisointiin tarkoitettu sovellus. Apple Watch:ia ei välttämättä tarvita sovelluksen käyttöön, vaan sovellus on pikemminkin rajapinta jonka avulla tiedot siirretään Applen pilvipalveluun, iCloudiin.

Kuva: Applen Health-sovellus. Sovellus kerää dataa eri lähteistä, ja antaa käyttäjän myös itse syöttää tietoja. Tiedot tallennetaan iCloudiin, ja käyttäjä voi antaa myös muille sovelluksille oikeuden käyttää tallennettuja tietoja.

Yhteensopivuus jo olemassaolevien sovellusten kanssa

Useat eri sovelluskehittäjät ovat jo ilmoittaneet tukevansa Applen HealthKit rajapintaa ja tallennusmahdollisuutta (mm. RunKeeper, Withings, iHealth) ja urheiluvalmistajista Nike. Merkittävää on myös huomata että isoista terveyden ja hyvinvoinnin toimijoista yhdysvaltalainen Mayo Clinic -säätiö tekee yhteistyötä Applen kanssa, Applen mukaan muita on tulossa. Terveystietojen käytön kontrolli on Applen mukaan käyttäjällä; käyttäjän pitää erikseen sallia kolmannen osapuolen sovellusten käyttöhyväksyä jos haluaa. Huomattavaa kuitenkin on, että tiedot ovat joka tapauksessa tallennettuna iCloudiin.

Markkinoilla veikataan että Applen rajapinta vetää puoleensa niin ohjelmisto- kuin laitekehittäjiäkin, sillä se tarjoaa yhtenäisen alustan usealle sovellukselle ja niiden keskenäiselle tiedonsiirrolle. Kehitystä ja käyttäjämääriä rajoittaa Applen markkinaosuus ja laitteiden hankintahinta sekä saatavuus. Applen iPhonen eri versiot tavoittavat 15% älypuhelimien käyttäjistä maailmanlaajuisesti, kelloa saa vasta tammikuussa 2015, ja se vaatii parikseen Applen iPhonen. Myös tietoturva herättää kysymyksiä: luottavatko kuluttajat iCloudin tietoturvaan, ja entäpä sitten kun kolmannen osapuolen sovellukset haluavat käyttää tervystietoja?

Laitteiden hinta ja saatavuus Suomessa

Applen iPhone 6:den myynti alkaa Yhdysvalloissa ja 11 muussa maassa 19.9. Suomi ei kuulu näiden maiden joukkoon. Muut maat seuraavat perässä Applen mukaan 'pian'.

Apple Watch:ia saa ensi vuoden tammikuusta alkaen.Se tarvitsee parikseen yhteensopivan iPhonen, tuetut mallit ovat 5, 5c, 5s, 6, ja 6 Plus.

Hinnoittelu on vähintäänkin mielenkiintoinen: Apple ilmoitti puhelimien hinnat alkaen hinnoiksi (edellyttää 2 vuoden operaattorisopimusta) $199 iPhone 6:lle, $299 iPhone 6 Plussalle, ja $349 Apple Watchille. Erityisen huomionarvoista on, että iPhone 5c:tä tarjotaan operaattorisopimuksella ilmaiseksi! Applen tarkoituksena lienee tällä vauhdittaa kellon myyntiä, tyhjentää olemassa olevat varastot nopeasti, ja kasvattaa älypuhelinten markkinaosuuttaan nykyisestä 40% siirtämällä Android- ja peruspuhelimien käyttäjiä omaan ekosysteemiinsä.

Kuva: Applen iPhonen uudet hinnat 2-v. operaattorisopimuksella USA:ssa.

Stay tuned for more!



Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,

Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

torstai 10. heinäkuuta 2014

Suunto julkaisi tänään uuden version lippulaivamallistaan - Ambit 3

Suunto Ambit3. Kuva: DC Rainmaker.
Suunto julkaisi tänään uuden version lippulaivamallistaan - Ambit on nyt jo järjestyksessään kolmas.

Suunnon uusi Ambit3 sisältää koko joukon kiinnostavia ominaisuuksia - suurin hyöty tulee sen kyvystä integroitua Bluetoothin yli kännykkään. Harjoitteludatan saa kuvien ja videoiden päälle, kännykän viestit tulevat kelloon, kellossa on aktiivisuus(askel)mittari, sykemittaus on nyt myös uidessa, jne. Hyvää työtä Suunnolta ja oikeaan suuntaan ollaan menossa!

DC Rainmaker kertoo blogissaan lisää:

http://www.dcrainmaker.com/2014/07/suunto-ambit3-multisport.html

Miksi sinulla on isot pakarat, karvaton iho, lyhyet varpaat ja rennot hartiat?


Kuva: fitneAss.com

Otamme jotkut asiat vartalossamme niin itsestään selvinä, että harvoin ajattelemme miksi vartalomme on sellainen kuin se on. Miksi olemme karvattomia? Miksi kuljemme kahdella jalalla? Miksi jalat ovat sellaiset kuin ovat? Käykin ilmi että olemme maailman parhaita kestävyysjuoksijoita!

Juoksemme helposti pidemmälle kuin lemmikkikoiramme. Luonnossa hyeenat ja sudet voivat juosta 15-20 km päivässä, hevonen toistuvasti n. 20 km päivälenkkejä. Ihminen puolestaan juoksee suhteellisen pienellä harjoittelulla maratonin, ja on jopa päihittänyt hevosen kisassa tällä matkalla! Miten ihmeessä?!

Ihminen voi juosta maratonin nopeammin kuin hevonen, erityisesti silloin kun maasto on vaihtelevaa, ja ilma kuuma. Kuva: The Telegraph

Oheisessa Smithsonian Institutionin lyhyessä videossa saatu kiteytettyä hyvin pari asiaa ihmisen evoluutiosta ja juoksemisesta, kehityksestä joka alkoi Afrikan savanneilla n. 2 milj. vuotta sitten.


Ihmiselle ainutlaatuinen akillesjänne palauttaa jopa 35% energiaa askelluksessa, Muilla ihmisapinoilla vastaavaa jänne on paljon pienempi. Varpaat ovat lyhyet, koska pitkistä varpaista ei ole hyötyä juostessa, ihmisillä on suuret pakaralihakset, sillä niitä tarvitaan jalkojen ja ylävartalon tasapainottamiseen juoksussa. Niska-hartiaseutu on kehittynyt liikkumaan reilusti taakse tasapainottamaan pään eteepäin suuntautuvaa liikettä. Lantion ja ylävartalon liikkuvuus sekä vastakkainen kierto estää meitä kaatumasta juostessa. Ja verrattuna muihin eläimiin, meillä on paljon punaisia, 'hitaita', lihassoluja jotka soveltuvat pitkäkestoiseen rasitukseen.

Kuva: Ihmisen ja simpanssin ruumiin rakenteelliset erot voidaan selittää ihmisen kyvyllä juosta pitkiä matkoja. Simpanssi voi edetä kahdella jalalla vain lyhyitä matkoja. Ihmiskeho soveltuu juoksuun huomattavasti paremmin.
Olemme myös tehokkaita jäähdyttämään itseämme. Ihmisellä on jopa viisi kertaa enemmän hikirauhasia ihossaan kuin muilla ihmisapinoilla, ja karvattomalta iholta hiki haihtuu tehokkaasti. Molemmilla kerroilla kun ihminen on voittanut hevosen maratonilla, ilma on ollut kuuma ja kuiva. Hevonen tuottaa lämpöä kolme kertaa enemmän kuin ihminen, ja vaikka se hikoileekin ihmistä enemmän, hevosen iho yrittää haihduttaa pinnaltaan kaksi ja puoli kertaa enemmän lämpöä. Meillä on siis kuumassa etu puolellamme! (Lähde: BBC).

Vartalosi on parasta mitä tällä planeetalla on pitkille juoksulenkeille tarjota - eli kuumia, pitkiä, hikisiä, mutta samalla nautinnollisia kesälenkkejä kaikille täydellisille juoksijoille! :)


Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,

Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Google julkaisi Google Fitin ja Android Wearin. Mitä ne ovat ja mitä niillä voi tehdä?

Tänään (25.6.2014) Google julkaisi Google I/O-tapahtumassaan Android Wear -ohjelmiston ja ohjelmistokehitysympäristön sekä Google Fit -ohjelmistorajapinnan joka tulee piakkoin myös kehittäjien saataville.

Android Wear -ohjelmistokehitysympäristö
Samassa tapahtumassa laitevalmistajat julkaisivat Weariin pohjautuvia tuotteita: LG G Watch, Samsung Gear Live, ja Motorola Moto 360 -älykellot. Matkapuhelimen käyttäjä vilkuilee puhelintaan keskimäärin 126 kertaa päivän aikana, joten uudelle vilkuilukäyttöliittymälle on tilausta. Sykemittaus ja askelmittaus ovat ilmeisiä ominaisuuksia joita Wearin avulla voidaan hyödyntää.



LG G Watch. Älykello, jossa on sovellettu Google Wear -ohjelmistotekniikkaa.

Motorola Moto 360. Älykello, jossa on sovellettu Google Wear -ohjelmistotekniikkaa.

Google Wear on siis uusi ohjelmistorajapinta jonka avulla kehittäjät voivat tehdä sovelluksia älykelloihin ja rannekkeisiin, mutta myös muihin laitteisiin. Kehittäjille tarjotaan ohjelmointirajapinta puhe- ja äänikomennoille, sekä ilmoitusten käsittelylle. Myös virrankulutuksen pitäisi olla pienempi kuin esim. Samsung Gearissa joka kärsi perus-Android-alustan virransäästöominaisuuksien puutteesta pienlaitteille.

Voi olla että tästä on isosti hyötyä kuluttajille, pieni näyttö pakottaa kehittäjiä tuomaan näytölle vain kaikkein oleellisimman tiedon, ja helppokäyttöisyys on kova sana kuluttajien valitessa sovelluksia kellohinsa.

Google Fit kerää terveysdataa useasta lähteestä

Merkittäviä health & fitness -yrityksiä lähdössä mukaan Google Fit -leiriin.
Google Fit -rajapintaan ovat lähdössä mukaan mm. Adidas, Asus, HTC, Intel, LG, Withings, Mio, Motorola, Nike, Noom, Runtastic, RunKeeper, Polar. Tästä joukosta Samsung loistaa poissaolollaan eikä ihme, sillä Google Fit tarjoaa APIn joka kerää dataa useammasta eri sovelluksesta ja laitteesta, aivan samoin kuin Applen Health Kit ja Samsungin Health API. Suomalaista kiinnostaa varmasti myös Polarin mukanaolo, sekä se että Suunto ja Garmin eivät ainakaan vielä ole Google-leiriin ilmoittautuneet.

Tässähän suorastaan odottaa Microsoftin vastavetoa...


Odotan mielenkiinnolla kommenttiasi tästä blogista, ja voit vapaasti lähettää minulle ideoita tai toiveita blogin sisällöksi!

Digiterveysterveisin,

Pekko (digiterveys@gmail.com)

© Pekko Vehviläinen
(Huom. Tämän blogin kirjoitukset ja esitykset eivät edusta varsinaisen työnantajani, Accenture Oy:n näkemyksiä eivätkä mielipiteitä vaan ovat omiani ja Digital Health Solutions Oy:n omaisuutta.)

Digiterveys-blogini tarkastelee digitaalisen vallankumouksen vaikutusta terveyteen laajalti, mutta myös omakohtaisesti.

Pekko Vehviläinen

Olen koulutukseltani tekniikan tohtori ja lajivalmentaja (ju-jutsu), opiskelen ravintotieteitä yliopistossa sekä kuntoilen myös intohimoisesti! Haluan kertoa sinulle informatiivisesti terveyden digitaalisesta murroksesta. Tarkastelen blogissa uusimman teknologian vaikutusta omaan itseeni ja haluan tuoda omat kokemukseni sinunkin kommentoitavaksesi. Tervetuloa mukaan!

HeiaHeia!-treenilokini

Endomondo-lokini

Suosituimmat artikkelit

Networkedblogs

Sisällön tarjoaa Blogger.